Emikon neljäs luku

Lue vasta itse luvun lukemisen jälkeen.

Haha, yllättävän pian mutta silti niin pitkän ajan jälkeen :'D Ja jopa kansikuva mukana! Kynien osalta luku valmistui jo viikko sitten, mutta koska päätin viimein lisätä ne pahuksen harmaat koneella, sain viimeiset sivut valmiiksi vasta aivan äsken. Tykästyin ja osittain vihastuin harmaisiin koneella. En oikein hallitse niitä vielä. Mitä mieltä te olette?
Emikon historia selviää tässä kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa. (En olisi koskaan arvannut, että juuri melkein kokonaan mustat sivut veisivät vähiten aikaa konemuokkauksessa.) Oikeastaan minustakin tuntuu, että Emiko otti asian itseensä turhankin hyvin. Hän on malliesimerkki siitä, kuinka muutama väärä sana voi aiheuttaa painajaisia ja trauman kauaksikin aikaa. Sain kuulla jokusen päivää sitten palautetta, että Emiko-sarjis on aika draamailua välillä(kiitos tästä kommentista, se oli aika kiva kuulla totta puhuakseni XD), ja niinhän se on. Välillä en vain osaa olla draamailematta :D Mutta tässä luvussa se taisi vähentyä, ja toivottavasti myös jatkossa. Ehkä tämä luku tosiaan on käännekohta useammassakin mielessä...
 Itse en osaa vihoitella hänet jättäneelle pojalle. Oikeastaan koko poika on minulle sarjakuvan suurin arvoitus :'D Hänen kasvojaan ei ole näkynyt kunnolla, enkä keksinyt hänelle taustaa ennen kuin tämän luvun yhteydessä. Mutta hänestä kuullaan kyllä vielä ;)
Tykästyin viimeisen sivun synkkiin sävyihin ja Shuuhun, jonka onnistuin varjostamaan naurettavasti, mutta silti jotenkin sievästi. Jotenkin olen hulluna häneen hahmonakin XD Hän on vain niin....hurmaava.
Piirtäessäni kohtasin hiljaa mielessäni kysymyksen: Miksi Emiko luottaa Asamiin niin paljon? Vastaus ei suinkaan ole toisiaan muistuttavissa kampauksissa(se oli puhdas sattuma!). Emikolla on luottamussuhde vain muutamaan ihmiseen tietyistä syistä, mutta Asami ei edes kuulu näihin. Ehkä juuri siksi Emiko on niin varomaton. Hän tietää Asamin olevan luotettava, muttei tunne syvää ystävyyttä tähän samalla tavalla kuin esimerkiksi Karaan. Juuri tämän takia hän pystyy puhumaan vain Asamille. Minäkään en ymmärrä täysin Emikon mielenliikkeitä(vielä), mutta jostain syystä tämä oli kaikista loogisin vaihtoehto. Ehkä hän pelkää Karan ja Shuum vihaavan häntä jos he saisivat tietää totuuden...? Hän ei ymmärrä olevansa niin uskomaton hahmo, etten usko kenenkään kykenevän vihaamaan häntä tosissaan :D
Totta puhuen kyse oli salajuonesta. Asami oli varsin perillä nurkan takana kuuntelevasta kaksikosta(katsokaa hänen silmiään viimeisellä sivulla!). Emikosta tehtiin koulun rakkausneuvoja ensimmäisessä luvussa, mutta kun kyse on Emikosta, kaikki tuntuvat kaartuvan Asamin puoleen... Asami on hahmona ehkä jotain samankaltaista kuin WoT'n/Naomin Hanako. Molemmissa on samaan aikaan sekä viekasta että rehellistä rempsyttä, ja he osaavat käsitellä ihmisiä oikein.(Hanako tosin tiedostaa asian Asamia paremmin.) Arvostan häntä itsekin, mutten suinkaan siksi käytä häntä niin paljon(luuelen). Tyttö sai itse siipeensä rakkaudessa vain vähän aikaa sitten, mutta jaksaa kuitenkin kuunnella Emikoa... Hän on ystävä paikallaan, jokseenkin hänellä on melko vähän ystäviä. Kavereita kyllä piisaa, mutta vain muutama läheinen ystävä. Hänestä tulee varmasti mielenkiintoinen hahmo, josta tehdä esittely(kyllä, aion tehdä ne taas sarjakuvan loputtua.)
Kuinkahan tarina jatkuukaan...? En ole varma, riittääkö kuusi lukua. Pääpiirteiltään uskon että kyllä, mutta koska en ole tosiaankaan hyvä lopetuksissa, taitaa Emikokin saada extralukunsa... Viidennen luvun suunnitelma on paperilla miltei valmis, ja tiedän kuudennenkin luvun pääpiirteet. En kuitenkaan ole varma koska pääsen piirtämään nämä teille, koska olen tunnetusti hieman motivaatioton(jännä sana) ja kokeita pukkaa taas päälle. Kesällä saan varmaan valmiiksi ainakin viidennen luvun, ja sitten Emikokin on jo kaksivuotinen. Naomi valmistui alta 10 kuukauden, ja se oli sentään yhdeksän lukua pitkä....^^' No, se oli lyijykynällä tehty, enkä voi sanoa olevani ylpeä jäljestä. Siksi alun perin aloinkin piirtää sitä uudestaan, ja huvikseni. No, pääasia on että saan joskus valmiiksi ylipäätään. :D Olen jo ajatellut seuraavaa sarjaani. Suunnitelmat kehkeytyvät päässäni ja ajattelin sekä kirjoittaa tarinana että piirtää sarjakuvana tämän idean. Mutta siitähän ei puhuta nyt vielä~ Palaillaan asiaan jatkossa, ja toivottavasti tulette taas takaisin! ^^